Tämän vuoden huhtikuun alussa tuli voimaan uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Avoliitto ei kuitenkaan edelleenkään rinnastu avioliittoon. Laki antaa avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä joko eron tai kuoleman johdosta.
Lakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat 1) asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai 2) joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Laki soveltuu myös sellaisiin avoliittoihin, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantuloa.
Avopuoliso voi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtaisesti kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimet esineet katsotaan kuitenkin yhteisiksi, jollei voida selvittää, kummalle avopuolisolle tietty esine kuuluu.
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttää, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen.
Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voi oikeuttaa hyvitykseen.
Avopuolisot voivat sopia omaisuuden erottelusta ja hyvityksestä keskenään. Jos sopimukseen ei päästä, voi erottelua varten hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja toimittaa omaisuuden erottelun ja päättää mahdollisesta hyvityksestä. Omaisuuden erottelusta laaditaan ns. erottelukirja. Hyvitysvaatimus voidaan myös viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi ilman pesänjakajaa.
Avopuoliso voi saada toisen avopuolison kuoltua harkinnanvaraista avustusta kuolinpesästä. Avustus voidaan antaa myös käyttöoikeutena omaisuuteen, esimerkiksi asumisoikeutena vainajan omistamaan asuntoon. Perintöoikeutta avopuoliso ei kuitenkaan saa avopuolison omaisuuteen, vaan on tehtävä testamentti, mikäli halutaan että avopuolisot perivät toisensa.
